tiistai 2. syyskuuta 2014

Kirjoja kirjastosta


Onkin erinäisistä syistä ollut pitkä tauko tänne kirjoittamisessa. Kesän aikana luin kyllä useita kirjoja, mutta niistä ei tullut kirjoitetuksi. Ehkä palaan niihin täällä myöhemmin, tai sitten en.

Nyt kuitenkin muutama uudempi lukukokemus. Kävin viime viikolla kirjastossa, josta nämä osuivat käsiin.


Ensimmäiseksi luin Sari Peltoniemen  Miehestä syntynyt -teoksen (Atena, 2014). Teoksen kertomukset pohjautuvat kansansatuihin ja itse asiassa ne ovat uudelleenkirjoitettuja satuja. Oli hauska lukea näitä minulle hyvin tuttuja satuja, joista olen kovin paljon pitänyt (olen näitä itsekin joskus aikuisille kertonut). Peltoniemi kertoo ne erittäin hyvin ja mukana on joitakin kivoja uusia oivalluksia.







http://www.teos.fi/assets/gallery/209/608.jpgJohanna Sinisalon Salattuja voimia. Opas valoisille ja pimeille poluille (Teos, 2012) sisältää sekä vaeltamiseen liittyviä novelleja että kirjoittajan omia vaelluskokemuksia ja vinkkejä. Teksti kutsuu niin vastustamattomasti vaeltamaan, että ehdin jo alkaa suunnitella omaa vaellusta. En ole hiukaakaan liikunnallinen, joten ehkä nyt ei kuitenkaan...







https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZsHzUslOyovZ-tlweY2WSSsfwY5SyPWRroYxFfMCtMbfVF3qMu2uBHhQaJprxoyf7ocoUevC8XrWvvHDdrPpAa0kiMpGAT9q-K5Rvr9u218bGDyKm-RQ2XBW99Z4SXGUJA0DzbDuNNoWQ/s1600/Nelj%C3%A4ntienristeys.jpg Tommi Kinnusen Neljäntienristeys (WSOY, 2014) kuuluu vuoden tapauksiin ja olen jo jonkun aikaa aikonut ko. kirjan lukea. Nyt sain sen käsiini ja totean: totta sen on. Kirjan tapahtumat etenevät odotuksenmukaisesti eikä juonessa ole mitään varsinaisesti yllättävää, mutta kerronta vie niin mukanaan, että kirjaa oli vaikea laskea käsistään. Kinnunen on selvästi taitava kirjoittaja ja on kiinnostavaa odottaa hänen seuraavaa teostaan.









Olen lukenut Anne Ricen Kuinka prinsessa Ruusunen hurmataan (Basam Books, 2014) aikanaan englanniksi, kun kirjoitin esittelyn Anne Ricen tuotannosta. En erityisesti viehättynyt siitä, mutta kun suomennos osui kirjastossa silmiin, poimin kirjan mukaani. Suomentaminen ei ollut muuttanut kirjaa kiinnostavammaksi. Satuaihe toimii alkuna sadomasokistiselle  pornografialle, joka on kuitenkin kovin yksitoikkoista ja mielikuvituksetonta.


maanantai 1. syyskuuta 2014

Kirjastosta lainattua...

Muuta kirjaston hyllystä mukaan tarttunutta:

Alexander McCall Smith: Teetä ja sympatiaaTeetä ja sympatiaa

Alexander McCall Smith: Teetä ja sympatiaa, Mma Ramotswe tutkii. Otava, 2009.

Teetä ja sympatiaa on Naisten etsivätoimisto -sarjan kymmenes osa. Olen ollut tämän sarjan suhteen hieman hämmentynyt, sillä botswanalaisen naisen perustamasta etsivätoimistosta kirjoittaa skotlantilainen mies. Alexander McCall Smith on Edinburghin yliopiston oikeustieteen emitusprofessori, joka on kuitenkin syntynyt Afrikassa ja asunut siellä. Kirjoissa kuvastuukin botswanalaisen mielenmaiseman tuntemus, ja ehkä juuri tämä on suuri osa sarjan viehätystä.
Tällä kertaa Mma Ramotswen keskeinen toimiksianto liittyy paikalliseen jalkapalloseuraan, joka on aikaisemmin menestynyt, mutta viime aikoina hävinnyt jokaisen ottelunsa. Juttua tutkiessaan Precious Ramotswe käy ensimmäisen kerran elämässään seuraamassa jalkapallo-ottelua. Lisäksi on mukana muita ongelmia: huikenteleva nainen yrittää vietellä toisen naisen sulhasen,  eräällä naisella on ongelmia kahden miehen loukussa ja Mma Ramaotswen pieni valkoinen pakettiauto tulee tiensä päähän.
Mukavan leppoisaa iltalukemista. Yksi pikku valitus. Minua huvitti, kun jossain alkupään kirjassa mainittiin Precious Ramotswen "perinteinen ruumiinrakenne", mutta tässä kirjassa sitä toisteltiin jo niin usein, että se alkoi kyllästyttää.




FC Akateemiset

Terry Pratchett: FC Akateemiset. Karisto, 2014.

FC Akateemiset kuuluu Kiekkomaailma-sarjaan ja on peräti sarjan 32. osa.  Tässäkin on kyse jalkapallosta. Jalkapalloa on potkittu kaduilla, kilpailtu ja tapeltu, mutta nyt Näkymätön Yliopisto joutuu pakon edessä osallistumaan jalkapallopeliin. Yliopistolla ei ole ollut joukkuetta vuosikymmeniin, eivätkä velhot ole kiinnostuneitakaan moisesta rehkimisestä. Kyllähän lopulta jonkinlainen peli saadaan pelattua... Mukana on myös hiisi, kääpiömuotia ja romantiikkaa. Ei ehkä Kiekkomaailman parhaita kirjoja, mutta ihan viihdyttävä kuitenkin.


 

 

Kultatukka, tähtönen

John Ajvide Lindqvist: Kultatukka, tähtönen. Gummerus, 2011.

Kultatukka, tähtönenEsikoiskirjansa Ystävät hämärän jälkeen (2004, suom. 2008) Lindqvist on kirjoittanut  useita vielä selvemmin kauhukirjallisuuden alueelle sijoittuvia romaaneja.
Asetelma on melko kaamea: Mies löytää metsästä sinne hylätyn pikkuvauvan, vie sen kotiinsa, jossa pitää lasta kellarissa piilossa kaikilta. Lapsi on erikoinen; hän osaa laulaa puhtaasti jo ennenkuin osaa puhua. Mies haluaa pitää lapsen erossa kaikista vaikutteista ja kieltää vaimoaan edes puhumasta lapselle saati päästämästä tätä ulos. Kun tyttö kasvaa, häntä pelotellaan pysymään sisällä turvassa, sillä ulkona vaanivat "isot", jotka haluaisivat syödä hänet. Huonostihan siinä käy.