Kotimaista fantasiaa

Nonna Wasiljeff: Loukkupoika. Otava, 2018.
Arja Puikkonen & Emma Puikkonen: Äänihäkki. Otava, 2018.
Sonja Kinnunen: Univeljet. Reuna, 2017.


Olen kuullut aina toisinaan jonkun fantasiaharrastajan kertovan, että hän lukee vain englanninkielistä fantasiaa, ehkä joskus harvoin käännösfantasiaa, koska suomainen fantasia nyt vain on niin huonoa ja kökköä, ettei se kiinnosta.
Nämä kolme kirjaa ovat melko satunnainen otos, olen sopinut kirjoittavani jokaisesta arvion, mutta varsinaisesti mitään erityisempiä etukäteistietoja minulla ei ollut.

Nonna Wasiljeffin Loukkupojan päähenkilö Aaron on elänyt koko ikänsä eräänlaisessa vankilassa, josta pakenee muutamaan muun kanssa. Vankilaan on kerätty ihmisiä, joilla on erityiskykyjä. Heitä on estetty käyttämästä kykyjään ja heitä on käytetty hirvittäviin ihmiskokeisiin. Paon jälkeen Aaron yrittää pysyä turvassa ulkomaailmassa ja samalla selvittää salaisuuksia, joista osa liittyy häneen itseensä.

Arja ja Emma Puikkosen Äänihäkki kertoo 15-vuotiaasta Uku-tytöstä, joka saa selville, että hänellä on ollut kuusi veljeä. Veljet ovat kadonneet jälkiä jättämättä samana päivänä kuin Uku syntyi. Uku lähtee selvittämään, mitä veljille on tapahtunut, vaikka kylien välillä liikkuminen ilman lupakirjaa on ankarasti kielletty.

Sonja Kinnusen Univeljissä 17-vuotias Alex näkee jatkuvasti unessa ikäisensä pojan, joka kuitenkin välttelee ja pakenee häntä. Alex on nähnyt pojan aikaisemminkin, kun lumivyöry hautasi joukon laskettelijoita. Poika oli samassa lumitaskussa Alexin kanssa ja hän oli hengissä, kun heidät kaivettiin esille. Uutisissa kuitenkin kerrottiin, että vain yksi ihminen, Alex, oli selvinnyt lumivyörystä hengissä.

Kaikissa näissä kirjoissa kerronta on sujuvaa ja vauhdikasta, kirjat pitävät otteessaan ja jokaisessa kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. Mukana on rinnakkaismaailmoja, yliluonnollisia kykyjä, tieteen ihmeitä, ihmiskokeita, ajan vääristymiä, erilaisuutta ja erilaisuuden pelkoa, julmuutta, romantiikkaa ja kummallisia perhesuhteita. Lukiessa tulee mieleen mahdollisia inspiraation lähteitä, mutta jokaisessa on myös paljon omintakeista ainesta. Epäilemättä angloamerikkalaisen fantasian valtavassa kirjossa voi olla helmiä, jotka nousevat näiden yläpuolelle, mutta minkään näistä teoksista ei todellakaan tarvitse hävetä olemassaoloaan. Jokainen näistä kirjoista saa varmasti faneja, jos vain lukija antaa kotimaiselle fantasialle mahdollisuuden.