Statovci: Bolla

Aloitetaanpa sitten mahtavalla kirjalla, jonka lukemista odotin suurella mielihyvällä.

Pajtim Statovci:  Bolla. Otava, 2019.

Pajtim Statovcin Bollasta on ollut kirjastossa pitkä varausjono, mutta lopulta vain sittenkin tuli minun vuoroni lukea kirja.

 Olen pitänyt Statovcin aikaisemmista romaaneista, joten tartuin Bollaan suurin odotuksin enkä pettynyt.

Kirjan päähenkilö on Arsim, joka haaveilee kirjoittamisesta. Arsim on naimisissa ja albaani, mutta kun hän tapaa Milošin, alkaa mahdoton suhde. Arsimin pitäisi pysyä erossa Milošista jo siksikin, että tämä on serbi, mutta se ei ole pahinta. Arsim ei voi olla sellainen kuin haluaisi. Hän on mennyt naimisiin, koska hänen odotettiin niin tekevän ja isä löysi sopivan morsiamen. Muunlaiset toiveet olisivat olleet mahdottomia. 

Kahden miehen suhde on täynnä salailua, kukaan ei saa edes aavistaa mitään. Sille, mitä he merkitsevät toisilleen ja mitä he tekevät keskenään, on olemassa vain pahoja sanoja. Miehet eroavat, kun Arsim joutuu pakenemaan maasta perheineen. Kun olisi mahdollista tavata uudelleen, tilanne on muuttunut paljon.

Statovci on taitava kertoja, joka saa henkilönsä elämään. Minulla ei ole Arsimin elämään kovinkaan paljon samastumiskohteita, mutta silti elin vahvasti hänen mukanaan.

Bolla ei todellakaan ole mikään hyvänmielen kirja, kuten eivät Statovcin muutkaan kirjat. Kysymyksessä on monitahoinen tarina, joka antaa paljon ajattelemisen aihetta. Ja mikä on bolla, sekin selviää kirjasta.