entisajan puutarhoja

Teija Alanko: Malva ja mulperi. SKS, 2018.

Kasviarkeologi ja -biologi Teija Alanko esittelee kirjassaan kotimaisia puutarhoja ja niiden kasveja 1400-luvulta lähtien ja kertoo hiukan myös Suomen alueella kasvatetuista kasveista sitäkin aikaisimmilta ajoilta. Vanhimmat esitellyt puutarhat ovat Naantalin luostarin, Kuusiston piispanlinnan ja Turun linnan puutarhat.

Turun linnassa on aikojen kuluessa ollut useita puutarhoja. Vuonna 1463 asiakirjoissa kerrotaan pidetyn kuningas Kristian ensimmäisen johtama tilaisuus ”kaalitarhassa”, mikä tarkoittanee oikeaa puutarhaa eikä hyötykasvimaata. Keskiajalla linnan puutarhoissa kasvoi ainakin hullukaalia, nokkosta, rautanokkosta, vadelmaa, ahomansikkaa ja humalaa, joita kaikkia on käytetty myös lääkinnällisiin tarkoituksiin. Kasvijäänteistä on löytynyt myös mm. viikunaa, kirsikkaa ja viinirypälettä.

Muita vanhoja puutarhoja ovat apteekkien yrttimaat, tutkijoiden puutarhat sekä kartanoiden, pappiloiden ja kaupunkitonttien puutarhat. Plantaasi-nimitystä ei juuri kotimaisista viljelymaista nykyään käytetä, 1700-luvulla Helsingissäkin oli mm. tupakkaplantaaseja. 

Vanhoista, jo ajat sitten hävinneistä puutarhoista on saatu tietoja toisaalta säilyneistä asiakirjoista, toisaalta arkeologisten kasvijäännelöytöjen avulla. Vanhoissa teksteissä kasvien nimet vaihtelevat, koska tieteellisten nimien järjestelmää ei vielä ollut, eikä aina voida tietää, toteutuivatko esimerkiksi kirjeissä kerrotut suunnitelmat. Kasvien jäänteistä taas voidaan nykyteknologialla usein tehdä tarkka lajimääritys.

Puutarhojen lisäksi Alanko esittelee ihan erikseen runsaasti vanhoja puutarhakasveja. Otsikossa mainittu mulperi on puu, jonka lehdet ovat silkkiäisperhosen toukan tärkeintä ravintoa. Mulperia on kasvatettu silkintuotantoa varten myös eteläisessä Suomessa 1700-luvulla kasvihuoneissa, jotkut lajit selvisivät myös ulkona puutarhoissa. Kirjan lopussa on lähteiden lisäksi hyödylliset kasvi- ja henkilöhakemistot. Runsaasti kuvitettu kirja on ulkoasultaan erittäin kaunis ja suorastaan houkuttelee selailemaan. 

Avostelu on julkaistu: Pirta 2/2018, 32.