Jonas Jonasson:
Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. Bon-pokkarit. WSOY, 2015.
Allan Karlsson on satavuotias ja vanhainkodissa valmistaudutaan juhlimaan syntymäpäiviä, kun huomataan että mies on poistunut huoneestaan ikkunan kautta ja hävinnyt.
Karlsson on lähtenyt matkoihinsa ilman selvää suunnitelmaa ja tulee ottaneeksi mukaansa rikollisia rahoja. Matkalla hänen seuraansa liittyy useita ihmisiä. Ryhmää ajavat takaa sekä rikolliset että poliisi.
Rinnan nykyisyyden kanssa kulkee kertomus Allan Karlssonin elämästä. Vuonna 1905 syntynyt mies on liikkunut maailmalla ja ehtinyt olla mukana monissa maailmanhistorian merkittävissä tapahtumissa - usein jopa avainroolissa. Lopulta molemmat tarinnat yhdistyvät.
Allan kävi koulua kolme vuotta ja ryhtyi sitten palkkatyöhön. Jäätyään täysorvoksi hän ehti aloittaa oman liiketoiminnankin ennenkuin joutui pakkohoitoon, jossa hänet määriteltiin jälkeenjääneeksi ja mm. steriloitiin "eugeenisin ja sosiaalisin perustein". Kun myöhemmin ryhdyttiin virallisesti tutkimaan "biologisesti alempiarvoisten" kohtelua, Allan potkaistiin vähin äänin laitoksesta ulos. Allan toimi tilanteen mukaan pyrkimättä mihinkään erityiseen ja oli yleensä tyytyväinen siihen, mitä hänellä oli. Vaellellessaan maailmalla jälkeenjääneeksi määritelty Allan oppi monia kieliä ja toimi neuvonantaja useiden valtioiden salaisissa tutkimuslaitoksissa.
Allanin elämänfilosofiana oli äidin toteamus: "On niin kuin on ja käy niin kuin käy." Tämä pätee koko kirjaan. Asioiden laita todetaan ja tapahtumien kulku johdattaa Allanin luontevasti tilanteesta toiseen. Missä jotain merkittävää sattuu, mukana on myös Allan Karlsson. Hän ei murehdi eikä huolehdi, mutta selviytyy yleensä hyvin tai erinomaisen hyvin.
Samalla, kun lukija seuraa Allan Karlssonin nykyisiä ja entisiä vaiheita, hän saa oppitunnin maailmanhistorian tapahtumista. Kirja on kiinnostava ja hilpeä veijariromaani, jossa sattuu ja tapahtuu.
Ostin muutaman tarjouspokkarin muutama viikko sitten, tämä oli yksi niistä. Mainio ostos.
