omat kirjat 8

Kaiken maailman kauhua on tämän vuoden kirja. Idea tähän kirjaan nosti päätään jo Vahvaa väkeä -kirjan kirjoitusvaiheessa, ja aika kauan olen tätäkin kirjoittanut. Loppuvaiheessa alkoi tuntua, että uutta tulisi koko ajan lisää, mutta sitten oli pakko vain päättää, että nyt poikki ja pinoon.

Olen lukenut kauhukirjallisuutta nuoresta saakka (olen aina ollut kirjallisuudessakin kaikkiruokainen), joten aihe oli läheinen. Olin jo ennen tämän kirjan kirjoittamista kiertänyt aika paljonkin puhumassa vampyyreista ja ihmissusista, mutta tähän kokosin tietysti kaikenlaista muutakin, Japani-harrastuskin kirjasta hiukan näkyy, jopa kannen kummitusneitosesta. Kirjan nimi tuli Turussa 2012 järjestetystä pienimuotoisesta kauhutapahtumasta, jossa taisin puhua vampyyreista jälleen kerran.

Sain tämän kirjan kirjoittamiseen pienen apurahan Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta ja viimeistelyyn toisen Otto A. Malmin rahastolta. Summaa tärkeämpi oli ajatus, että joku oikeasti uskoo siihen, mitä olen tekemässä.

omat kirjat 6

En ole runoilija, mutta - kuten varmaan noin puolet suomalaisista - olen silloin tällöin kirjoittanut jonkun runon pöytälaatikkoon. Kun Mediapinta järjesti kampanjan, jossa he julkaisivat runokirjoja, harkitsin pitkään, lähettäisinkö runojani. Välillä päätin, että lähetän, sitten taas tein varman päätöksen, että en tietenkään lähetä. Horjuin pitkään kahden vaiheilla, mutta sitten lopulta kuitenkin lähetin nipun runoja ja kirja ilmestyi elokuussa 2017, jokseenkin täsmälleen vuosi sitten.

Kirjan nimi nousi sattumalta yhdestä runosta, joka ei tosin ole kokoelman parhaimmistoa. Nimi itsessään kuitenkin miellytti sitä enemmän, mitä enemmän sitä pohdin. Sananjalan kukkahan on tarua, kasvi ei oikeasti kuki koskaan, mutta tarinoissa sen kerrotaan kukkivan juhannusyönä ja kukan löytäjälle tapahtuu ihmeellisiä asioita.

Tätä kirjaa voi ostaa Adlibriksestä ja Bookysta ja muistakin nettikaupoista, jos tietää sitä etsiä, mutta minkäänlaista markkinointia kustantaja ei tee. He luottavat siihen, että jokainen kirjoittaja ostaa itse omaa kirjaansa ja kiertää sitä myymässä.

omat kirjat 5

Kasvit entisajan elämässä, 2015.

Vietin paljon aikaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa sekä Vahvaa väkeä että Karjala sydämessä -kirjojen aineistoa kerätessä. Samalla löytyi aika lailla kasviperinnettä, mistä sitten syntyikin idea tehdä pieni kirja aiheesta.

Keräsin kirjaan eri lähteistä kasvien vanhoja nimiä ja kasveihin liittyviä uskomuksia, mutta käsittelin myös kasvien käyttöä, lääkekasveja, ravintokasveja, kasvivärjäämistä ym. Eräs tuttavani kyseli, kirjoitanko kasvikeittokirjaa - sitä en tehnyt, mutta laitoin kuitenkin liitteeksi myös hiukan ruokaohjeita.

Kasviaiheesta olen sitten myöhemmin kirjoittanut yhden artikkelin ja käynyt parissa paikassa kertomassa aiheesta. Kiinnostus kasveihin on nykyään aika suurta, mikä näkyy myös siitä, että tämä kirja on monessa kirjastossa. Tällä hetkellä kirjasta on painos loppu, eikä uutta todennäköisesti ole tulossa.

omat kirjat 4

Karjala sydämessä. Ulla Mannonen Kannakselta. 2014.

Vahvaa väkeä -kirjan aineistoa kerätessäni kiinnitin huomiota Ulla Mannoseen (1895-1958), jolta oli arkistossa paljon uskomustarinoita. Totesin, ettei Mannosesta itsestään ollut kirjoitettu juuri mitään, vaikka hänen aineistonsa osoittautuivat olevan vielä paljon suuremmat kuin olin aluksi kuvitellut.

Suunnittelin aluksi, että kirjoitan Mannosesta artikkelin ja tarjoan sitä johonkin perinnetieteelliseen julkaisuun, mutta keräämäni tiedot paisuivat ja aloin varovasti ajatella kirjaa... Lukiessani Ulla Mannosen aineistoja ja hänen lähettämiään kirjeitä huomasin hänen korostavan ja arvostavan karjalaisuuttaan sekä Kannaksella asuessa että myöhemmin evakkona.

Näihin aikoihin minulla oli herännyt kiinnostus myös omiin juuriini, isäni suku oli lähtöisin Karjalankannakselta. Ulla Mannonen oli syntynyt jo 1800-luvuin puolella, mutta sattumoisin asunut lapsuutensa samalla paikkakunnalla kuin isäni suku asui. Innoistun tutkimaan, minkälaista elämä Karjalankannaksella oikeastaan oli 1900-luvun alkupuolella ennen Kannaksen luovuttamista, millainen oli sota ja evakkomatkat, mitä elämä uudella paikkakunnalla kotiseudun menetyksen jälkeen. Punaisena lankana kirjassa kulkee Ulla Mannosen elämä, hänen keräämänsä perinneaineistot ja hänen kirjoituksensa, jotka samalla toimivat kirjan keskeisinä lähteinä.

Suunnittelin itse kirjan kannen. Taustalla on yksi Mannonen käsikirjoitussivu. Sen päällä Mannosen valokuva nuorena opettajattarena, kuva Mustamäen rautatieasemasta (joka oli lähin asema Mannosen lapsuudenkotia), jollakin Kannaksen matkalla kuvaamani ruusu (josta en tosin ole varma, onko se karjalanruusu vai joku muu) sekä Karjalan vaakuna.

Tämän kirjan puitteissa kävin pitämässä kymmenkunta esitelmää, lisäksi kirjoitin pari populaariartikkelia Ulla Mannosesta.

omat kirjat 3

Omat kirjat 3

Toinen ihan yksin kirjoittamani kirja oli Finn Lecturan julkaisema Vahvaa väkeä. Kotimaisia uskomus- ja fantasiaolentoja. Kirja ilmestyi vuonna 2012.

Tein paljon töitä kansanperinnearkistossa tätä kirjaa kirjoittaessani. Perinneaineiston lisäksi mukana on fantasia, mutta sen lukeminen ei tuntunut työltä, luenhan paljon muutenkin.

Minulla ei ollut kustannussopimusta valmiina, mutta kun käsikirjoitus oli valmis, lähetin sen kustantajalle ja sain muutaman tunnin kuluttua vastauksen, "me otetaan tämä". Kustannussopimus tuli muutaman päivän perästä sähköpostissa, halusin siihen pari pientä muutosta, jotka tehtiin.

Kirjan kansi, joka ei tässä kuvassa paljon erotu, tehtiin minun valokuvastani. Kirjasta tehtiin myös e-kirja. En saanut kirjasta ennakkoa, mutta myynnistä sain osani; erittelystä näin, ettei e-kirja myynyt kovin hyvin, mutta paperinen myi muutaman vuoden. Nyt paperisesta onkin painos loppu eikä uutta aiota ottaa. Olen miettinyt, kannattaisiko pyytää oikeudet takaisin ja painattaa itse, mutta luullakseni myynti jäisi vähäiseksi. Yhden ja kahden kirjan myynnissä postikulut vievät nykyään suuren osan, ja tämä kirja on monissa kirjastoissa jo. Tosin näyttää, että sitä kyllä lainataankin.
  

Kuka kissan hännän nostaa, ellei kissa itse

Omat kirjat 1

Seuraavaksi aion esitellä omat kirjani, siis itse tekemäni. Joskus täytyy nostaa esille omia töitä, katsoa taaksepäin ja todeta, että oikeastaan on sittenkin saanut jotain aikaan.

En käsittele tässä nyt lainkaan sellaisia kirjoja, joihin olen pelkästään kirjoittanut yhden artikkelin tai novellin, vaan niitä, joiden syntyyn olen vaikuttanut paljon - joita siis ei olisi olemassa ilman minua.

Aloitan aikajärjestyksessä. Ensimmäinen kirjani oli Roolipelaaminen, alaotsikkona Eläytymistä ja fantasiaharrastusverkostoja. Kirja pohjautuu lisensiaattityöhöni, mutta ei ole ko. työ muokattuna, vaan kokonan uusi teos, jossa lisuri on kyllä keskeinen lähde. Kirja ilmestyi Nuorisotutkimusseuran kautta Nuorisotutkimusverkoston julkaisuna vuonna 2009. Kirjan kansikuvana on minun ottamani valokuva, joka on otettu roolipelitapahtuma Ropeconissa.

Nuorisotutkimusseura oli tuolloin mukana kirjamessuilla Turussa, joten minunkin kirjalle järjestettiin esittelytilaisuus. Mike Pohjola haastatteli minua, yleisöä ei ollut tungokseen saakka, mutta jonkun verran kuitenkin. Minusta ja kirjastani tehtiin koko sivun juttu Turun Sanomiin ja muutamat muutkin julkaisut kirjoittivat aiheesta jotain. Myöhemmin olin mm. paikallisessa radiossa asiantuntijahaastateltavana.

Minulle ehdoteltiin myöhemmin eräässää konferenssissa, että olisi hyvä, jos kirjani olisi saatavilla myös englanniksi. Ajatus oli kiva, mutta minun olisi pitänyt ensin itse käännättää kirja. Tuotto-odotus olisi ollut sellainen, että tuskin olisin saanut edes käännätyskuluja takaisin. Mainetta ja kunniaa olisi ehkä tullut, mutta minulla ei ollut siitä varaa maksaa, joten asia jäi.