En ole runoilija, mutta - kuten varmaan noin puolet suomalaisista - olen silloin tällöin kirjoittanut jonkun runon pöytälaatikkoon. Kun Mediapinta järjesti kampanjan, jossa he julkaisivat runokirjoja, harkitsin pitkään, lähettäisinkö runojani. Välillä päätin, että lähetän, sitten taas tein varman päätöksen, että en tietenkään lähetä. Horjuin pitkään kahden vaiheilla, mutta sitten lopulta kuitenkin lähetin nipun runoja ja kirja ilmestyi elokuussa 2017, jokseenkin täsmälleen vuosi sitten.
Kirjan nimi nousi sattumalta yhdestä runosta, joka ei tosin ole kokoelman parhaimmistoa. Nimi itsessään kuitenkin miellytti sitä enemmän, mitä enemmän sitä pohdin. Sananjalan kukkahan on tarua, kasvi ei oikeasti kuki koskaan, mutta tarinoissa sen kerrotaan kukkivan juhannusyönä ja kukan löytäjälle tapahtuu ihmeellisiä asioita.
Tätä kirjaa voi ostaa Adlibriksestä ja Bookysta ja muistakin nettikaupoista, jos tietää sitä etsiä, mutta minkäänlaista markkinointia kustantaja ei tee. He luottavat siihen, että jokainen kirjoittaja ostaa itse omaa kirjaansa ja kiertää sitä myymässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti