Mary Higgins Clark: Kadonneet vuodet. Suom. Henna Kaarakainen. Tammi, 2013.Muutaman päivän matkalla pohjoiseen mukana oli pari työkirjaa, mutta Rovaniemeltä ostin alennusmyynnistä kevyttä matkalukemista paluumatkaa varten.
Professori Lyons on ehkä tehnyt valtavan löydön juuri ennen, kun hänet löydetään ammuttuna kotonaan. Paikalla on ollut dementoitunut vaimo, joka löytyy murhan jälkeen piileskelemästä komerosta verisenä ja murha-ase kädessään. Onko vaimo ampunut miehensä vai onko murhatun mahdollisesti löytämällä pergamentilla yhteyttä murhaan?
Kirjan päähenkilöinä ovat murhatun tytär Mariah sekä kirjailijan useassa teoksessaan käyttämä amatöörietsivä Alvirah Meenan. Alvirah on entinen siivooja, joka on rikastunut suurella veikkausvoitolla.
Kyllähän kirja matkalukemiseksi meni mukavasti, mielelläänhän sitä luki. Epäiltyjä pyöriteltiin useita ja kaikki lopulta selvisi.
Muutamia, hmm, ykstyiskohtia kuitenkin: mahdollinen professori Lyonsin löytämä aarre on Jeesuksen pergamentille kirjoittama kirje. Pergamenttia taisi tuohon aikaan jo olla, mutta enemmän kirjoitettiin papyrukselle. Pergamentti oli kallista, ei sille kirjoitettu mitään heippalappuja eikä sitä joka kulkijalla ollut. Jeesuksen ei tiedetä kirjoittaneen mitään, hän on voinut olla viisas ja oppinut osaamatta kirjoittaa, vaikka se nykyihmisestä voikin tuntua oudolta. OK, jokin todella raflaava löytö kirjaan tarvittiin; Jeesuksen Joosef Arimatialaiselle kirjoittama kiitoskirje sopii juoneen vaikka ei ole historiallisesti kovin uskottava.
Toinen yksityiskohta paljastui vasta aivan lopussa, kun osoittautui, että eräs henkilö oli todellisuudessa kovin erilainen kuin mllaisena hänet tunnetiin. Kaikki eivät kerro kaikkia asioitaan, mutta sittenkin ko. seikka tuntui epäuskottavalta, samoin eräs toinen yksityiskohta, jota en viitsi tässä paljastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti