Tove Jansson: Taikatalvi. (Trollvinter 1957.) Suomentanut Laila Järvinen.WSOY.
En ole tainnut
oikein koskaan lukea Muumi-kirjoja, vaikka olen nähnyt piirrettyjä ja sarjakuviakin.
Vain aivan keskeiset henkilöt ovat minulle tuttuja, nimeltä tiedän monia, mutta
kaikkia en tunne lainkaan. Muistan, että muumit nukkuvat talviunta, ja niin ne
tekevät nytkin. Mutta on aivan poikkeuksellista, että Muumipeikko herää kesken
unen eikä saa nukahdettua uudelleen. Aluksi pimeä ja kylmä talvi tuntuu
Muumipeikosta kovin pelottavalta, mutta se tapaa muita, jotka ovat hereillä.
Kun Muumipeikko oppii tuntemaan talven, se ei tunnukaan enää pelottavalta vaan
kiinnostavalta. Kevään edetessä Muumipeikko jo toivoo, etteivät toiset heräisi
liian pian.
Taikatalvi on
ihana pieni kirja (sivuja vain 121), joka oikeasti tuntui puhuttelevan minua. Tämän kirjan
luettuani kyllä ymmärrän, miksi aikuisetkin pitävät Muumi-kirjoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti