Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme. Tammi, 2015.
Kuten monena vuonna aikaisemminkin, hankin itse itselleni muutaman kirjan joulunajan lukemiseksi. Ensimmäiseksi luin Fowlerin Olimme ihan suunniltamme, josta olin lukenut kiinnostavia arvioita (myös sen, jossa paljastettiin eräs kirjan keskeinen yllätys).
Opiskelijatyttö Rosemary alkaa pohtia lapsuutensa traumoja, joista keskeisenä on sisarusten katoaminen. Rosemaryn sisar Fern oli kadonnut hänen elämästään aivan yllättäen, kun Rosemary oli noin viisivuotias. Fernistä ei enää puhuttu sanaakaan, kuin häntä ei olisi ollutkaan. Samoihin aikoihin oli myös Lowell-veli lähtenyt kotoa.
Juoni ei ollut ehkä ihan niin mukaansatempaava kuin olin etukäteen ajatellut. Kirja oli kuitenkin erittäin kiinnostava ja antoi paljon ajattelemisen aihetta mm. tieteen eettisyydestä ja eläinkokeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti