Tänään, runon ja suven päivänä, valitsin aamukahvilukemisekseni runokirjan, Margaret Atwoodin Myös sinun nimesi (WSOY, 2001, suom. Tero Valkonen).Atwood tunnetaan Suomessa nimenomaan romaaneistaan, mutta hän on julkaissut myös neljätoista runokokoelmaa (vuoteen 2001 mennessä). Myös sinun nimesi sisältää valikoituja runoja useasta eri kokoelmasta.
Kokoelmassa on runoja isoäideille ja käärmeille, mytologiaan liittyviä runoja ja runoja naiseudesta ja parisuhteesta.Runot kuvaavat elämää, olevaa, mennyttä, tulevaa, myyttistä ja kuviteltua. Raadollista, ehkä. Ajatuksia herättävää myös.
Naisen vanhuudesta Atwood kirjoittaa (s.52):
Ääriviivojen katoamista
vastaan, äänten
katoamista vastaan,
korvien ja silmien hämärtymistä
vastaan, vanhojen ihmisten
pieniä pelkoja vastaan,
takeltemisen pelkoa, kuolemanpelkoa,
portaissa kaatumisen pelkoa vastaan
teen taian
pelkästä paperista. Se ei auta
mitään.
Käärmeistä Atwood kirjoittaa (s.81):
Käärme on eläimistä ainoa
joka ei laula.
Syy niihin on sama
kuin syy tähtiin, ja ihmiselle vieras.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti