nuori salapoliisi Flavia de Luce

Alan Bradley: Piiraan maku makea. Suom. Maija Paavilainen. Bazar Kustannus, 2014.

Oulussa Kulttuurintutkimuksen päivillä piti saada iltalukemista, joten ostin kirjakaupasta dekkarin. Kirjaa oli joku kehunut Facebookin dekkariryhmässä, mutta minulla ei ollut käsitystä siitä, mitä odottaa (no luin toki takakansitekstin ennen ostamista). 

Päähenkilö on pikkuvanha tyttö, joka rakastaa kemiaa. Itselläni ei lapsena ollut yhtä hienoa laboratoriota kuin Flavialla, mutta tunnen heti hengenheimolaisuutta. Ruumis löytyy, johtolankoja myös ja lopulta kaikki selviää. 

Hiukan kaksijakoinen tunnelma jäi tästä ja vielä enemmän toisesta osasta (Kuolema ei ole lasten leikkiä), jonka lainasin kirjastosta. Toisaalta viihdyttävä, hauska, jännittäväkin, toisaalta Flavia on hiukan liikaa nero ja välillä Flavian ajatuksenkulku on selvästi aikuisen. Luen kyllä varmaan loputkin (ainakin kaksi muuta on suomennettu), jos vaikka kirjastossa osuu käsiin. 

Nuoruudessani on jo kova lukemaan, kaunokirjallisuuden lisäksi olin lukenut mm. jokseenkin kaikki kotikirjastoni kemiaa käsittelevät kirjat - harrastin monen muun asian lisäksi kemiaa ja tein pikku kemistinä kaikenlaisia kokeita kotilaboratoriossani (muistelin noita aikoja kun luin Flavia de Lucesta).