Annan Jansson: Jäljet lumessa & Outoja lintuja. Kaksi Maria Wern -dekkaria. Gummerus, 2015.
Vaikka tilasin nettikirjakaupasta itselleni useamman kirjan joulupaketin, hain muutamia kirjoja myös kirjastosta joulun varalle. Tämä kuuluu jälkimmäisiin.
Jäljet lumessa -dekkarissa suhtautumiseni muutamaan henkilöön muuttui tarinan aikana jopa useampaan kertaan. Eipä saisi vetää johtopäätöksiä kenestäkään ensivaikutelman perusteella. Ruotsalainen, vuonna 2004 julkaistu dekkari tuntui aika ajankohtaiselta maahanmuuttajista kertoessaa. Kun alkaa levitä huhu, että murhaaja saattaa olla turvapaikanhakija, vastaanottokeskukseen tehdään julma tuhopolttoisku ja koululaisten vanhemmat alkavat partioida lasten suojana.
Anna Janssonin dekkareissa eletään tätä päivää, ja henkilöillä on avio-ongelmia ja perhehuolia, kärhämiä sosiaali- ja muiden viranomaisten kanssa, rahahuolia, työttömyyttä. Se, että tapahtumat voisivat olla totta, on oikeastaan hieno asia, vaikka toisaalta pidän kyllä paljon myös eskapistisista dekkareista, joissa lordin murhaajaksi paljastuu valehenkilöllisyyden turvin kartanoon pujahtanut konna.
Outoja lintuja on pelottava kirja. Kuka voi suojautua muutamassa päivässä tappavalta taudilta. Poliitikkojen talousajattelu ja tärkeysjärjestys, firmojen voitonhimo. Kysymyksessä on siis lintuinfluenssan tarttuvan muodon leviäminen. Karanteenit, työvoiman saanti sairastuneitten hoitoon ja muuhun huoltoon, vanhempien huoli lapsistaan. Dekkarina ei ole kovin kummoinen, mutta aihe on kiinnostava ja pelottava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti