Ruotsalainen tuhkimotarina
Martha Sandwall-Bergström: Gulla, torpan prinsessa. Otava.Joskus kouluikäisenä käsiini osui Gulla-sarja, joka jäi mieleen siitä, että kun päähenkilön syntyperä paljastuu, hän ei paistettelekaan yksin rikkauksissaan, vaan alkaa tarmokkaasti parantaa entisten kohtalotoveriensa elämää. Ostamani kolmas painos on julkaistu vuonna 1975, ruotsinkielinen alkuteos on vuodelta 1948.
Gulla on löytölapsi, jonka syntyperää ei kukaan tiedä. Hänen nimensä kuitenkin tiedetään, se on pitkä, vanhanaikainen ja nolo Gunilla Beatrice Fredrike, mutta Gullaksi häntä sanotaan. 12-vuotias huutolaistyttö Gulla otetaan torppaan hoitamaan lapsia ja tekemään navettatöitä. Hän ei ole mikään äidin pikku apulainen, vaan joutuu tekemään aikuisen naisen työn. Hän on kuitenkin aina iloinen ja uuttera eikä valita osaansa, vaikka väsymys painaa hentoa ruumista. Kirjassa kuvataan aika realistisesti köyhien oloja, vaikka Gulla onkin aika ihannoitu hahmo.
Gulla-sarjassa on kaikkiaan kaksitoista kirjaa. En muista varmasti, olenko lukenut ne kaikki, mutta luulisin niin. Gulla torpan prinsessa on sarjan ensimmäinen osa, vaikka myöhemmin on kirjoitettu vielä osa Gulla huutolaistyttö, joka sijoittuu aikaan ennen tätä kirjaa. Kirjan lukeminen sai aikaan sen, että haluaisin lukea koko sarjan uudelleen.
Kirjeenvaihtoa
Astrid Lindgren: Riitta-Maija keventää sydäntään. Otava.
4. painos 1984
Tämä teos ilmestyi vuonna 1944 ja se on Astrid Lindgrenin esikoisteos. Peppi Pitkätossu oli tämän ilmestyessä jo kirjoitettu mutta ei vielä julkaistu, Peppi ilmestyi vuonna 1945.
Riitta-Maija keventää sydäntään on kirjeromaani. Nuori tyttö, Riitta-Maija (alkujaan Britt-Marie), kirjoittaa elämästään tukholmalaiselle kirjeenvaihtotoverille, jota hän ei koskaan tavannut. Kirjassa ovat vain Riitta-Maijan kirjeet, ei toisen osapuolen vastuksia. Riitta-Maija kirjoittaa hauskasti ja vauhdikkaasti keskiluokkaisesta opettajaperheestään ja arjen tapahtumista.
Kirjassa on jonkun verran verran 1940-luvun Ruotsin ajankuvaa. Tietenkin myös nuoren tytön tavallinen arki on ollut erilaista kuin nykypäivänä. Kirja ei ole mitenkään erityisen ajatuksia herättävä, mutta hauska lukukokemus silti.Kotimaista fantasiaa
Tomi Kontio: Maan veli. Tammi, 2005.Maan veli on jatko-osa Kontion teoksille Keväällä isä sai siivet ja Austraasian viimeiset lapset.
Pidin kovasti sarjan kahdesta ensimmäisestä osasta. Ei Maan velikään huono ole, mutta ei se edellisille vedä vertoja. Vähän tulee mieleen, että kahden hienon kirjan jälkeen jotain on vielä keksittävä... Sitten tempaistaan esille henkilöhahmo, josta ei ole ennen kuultukaan ja hankala tilanne ratkeaa parhain päin.
Vampyyripapittaria ja juonittelua
P. C. Cast & Kristin Cast: Piinattu (Yön talo 4). Otava, 2011.Yön talo on 12-osainen sarja, josta syksyllä 2014 on suomeksi ilmestynyt kymmenen osaa. Kirjoittajat ovat äiti ja tytär, äiti P. C. Cast on kirjoittanut paljon paranormaalin romanssin tyylisiä kirjoja.
Yön talon päähenkilö Zoey on sarjan alkaessa 16-vuotias ja hänet kutsutaan Yön taloon, joka on eräänlainen koulu. Oppilaista tulee vampyyreja ja he toimittavat hieman wiccaa muistuttavia rituaaleja. Zoey saa yhä keskeisemmän roolin Yön talossa ja samalla tietenkin kadehtijoita ja vihollisia. Papittaren roolin lisäksi Zoey ja hänen ystävänsä (tietenkin) seurustelevat, ihastuvat ja touhuavat kaikkea sellaista, mitä teini-ikäiset touhuavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti