Laura Luotola: Suoja. Kaupungit ja paluu. Iris, 2016. 431 s.
Ostin tämän kirjan Finnconista, nyt otin luettavaksi.
Suojan valtakuntaa
hallitsevat kuolemattomat Mahdit, ja kansalaiset ovat tarkassa
valvonnassa. Tiyan Iolqai (tai Tija
Jolkai) kuuluu halveksittuihin tvileihin eli omalla kielellään saayequtaihin. Useimmat
Tiyanin heimon aikuiset turruttavat itsensä yeralla, mutta Tiyan on selviytyjä,
joka yrittää pärjätä itse ja pitää myös huolta ryhmän lapsista. Yhteiskunnan
pohjasakkana pidetyllä ryhmällä on kuitenkin ominaisuuksia, joista muut eivät
ole tietoisia, eivätkä he oikein itsekään. Jotkut tahot ovat kuitenkin oudon
kiinnostuneita tvileistä ja heidän tarinoistaan...
Kyllä minä tästä kirjasta pidin, vaikka varsinkin alussa tuntui, että kaikenlaisia nimityksiä on ihan liikaa. Onneksi pystyn lukemaan niin, ettei minun tarvitse täsmälleen tietää, mikä se paikka tai henkilö tai joku nyt onkaan, kunhan tajuan, että kysymyksessä on paikka, henkilö tai joku, ja luotan siihen, että asia selviää jossain vaiheessa. Runsas nimitysten vyörytys saa tehokkaasti aikaan tavoitellun vieraan maailman tunnun, mutta lukijaa se ei päästä helpolla. Paikoin tuntuu, että kirjailijan ajatus on kulkenut nopeammin kuin kynä, tai sitten lukija muuten vain hämmentyi toisinaan hetkiseksi. Teos ei olekaan ihan omiaan pätkittäiselle lukemiselle; pitkiä taukoja ei kannata pitää, jos haluaa pysyä kunnolla maailmassa kiinni.
Kiinnostava kirja, joka oli Kuvastaja-palkintoehdokkaanakin
vuonna 2017. Teos on Laura Luotolan
esikoisteos ja fantasiasarjan avausosa. Varsin paljon juonilankoja jäikin kirjan lopussa auki. Toinen osa ilmestyy tiettävästi ensi vuoden (2019) aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti