Pidän Hilja Valtosen romaaneista, olen lukenut niitä ensi kerran joskus kauan sitten ja sen jälkeen monasti uudelleen. Salon pääkirjastossa oli poistohyllyssä muutama Valtonen, sieltä nämäkin nappasin. Isotekstinen tuntui ensin hankalalta lukea, mutta nopeasti siihen tottui.
Opettajan villikko on keskosena syntynyt Tipuli, koko nimeltään Anna Tipuli Pusu. Lapsena hän on reipas poikatyttö, koulu sujuu kohtalaisesti ja tytöstä tulee ylioppilas. Tipuli haaveilee musiikkialasta, mutta vanhemmat ja varsinkin vanhempi veli vastustavat ja Tipuli lähtee yliopistoon lukemaan lakia. Erinäisten pettymysten ja kuohahdusten jälkeen Tipuli päätyy sairaanhoitajaksi. Lemmenasioitakin kuvioissa pyörii, mutta romanttinen juonne ei ole lainkaan niin kiinnostava kuin ajankuva ja herkullinen ihmiskuvaus.
Kirja sijoittuu Suomen itsenäistymisen ja kansalaissodan aikaan, jolloin mm. ylioppilaan tunsi siitä, että hän käytti aina ylioppilaslakkia.
Opettajan villikko -kirjasta on tehty elokuva Neiti Tuittupää (1943).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti